Muistot kaikuvat loputtomina kuinvastakkaiset peilit
eikä niitten kautta voi astua kuin toisiin itsensä kuviin,
ulkona taivaanrannan tähti......
*a poem by Caj Westerberg .....ja lisää tulkintoja http://inspis.vuodatus.net/
Muistot kaikuvat loputtomina kuin
Salaperäinen tunnelma, ovelasti valo heijastuu puista.
VastaaPoistaMystinen väri kuvassa.
VastaaPoistaNyt juuri migreeni melkein iskemässä, enkä pysty kuvaa katsomaan kauempaa...mutta tyylikäs on!
Kuin satua....
VastaaPoistaVoimakas kuva.
VastaaPoistaYlimaallisen hieno kuva.
VastaaPoista